Kolmen päivän jälkeen jätimme Isla Mujeresin taaksemme ja
suuntasimme ADO-bussilla etelään Playa del Carmenille. Suunnittelimme alun
perin viipyvämme vain 2 yötä ja toiset 2 yötä sitten Tulumissa. Lopulta
päätimme kuitenkin viettää kaikki 4 yötä perjantaista tiistaihin Playa del
Carmenissa ja tehdä päiväretki Tulumiin. Tämä oli hyvä päätös, koska jatkuva
rinkan raahaaminen paikasta toiseen ei enää niin houkuta. Rinkka on syönyt
hieman lisää tavaraa, ja jos se reissun alussa painoi melkein 14kg, on se nyt
lähemmäksi 17kg. Pieni, mutta selkeä ero.
En tiedä jos Isla Mujeres, Cancun tai Playa del Carmen on
sitä ”autenttista” Meksikoa, mutta ainakin Playalla meillä oli todella hauskaa.
Lähinnä keskityimme kävelykatuun (Avenida 5) sekä rantaan, juuri muualla
kaupungissa emme pyörineet. Ja eipä siihen ollut tarvettakaan, sillä suurin osa
kaupoista ja ravintoloista on kätevästi saman kadun varrella. Kävelykadulla on
pituutta noin pari kilometriä ja meidän hotellimme Maya del Carmen sijaitsi
rauhallisemmassa päässä tätä katua, seuraavalla samansuuntaisella kadulla
(Avenida 10). Huone oli varsin peruslaatua, mukavat leveät sängyt, parveke, TV,
jääkaappi ja pieni keittolevy sekä mikro. Juurikaan emme itse kuitenkaan
kokkailleet. Lisäksi aamupala kuului hintaan. Hintaa huoneelle tuli neljältä
yöltä hieman vajaa 2000 pesoa, eli 110€. Ja yksinkertaista matematiikkaa
käyttäen tästä voimme laskea, että yhden yön hinnaksi tulee vajaa 14€! Jälleen
hykertelimme Johannan kanssa, että olimmepa löytäneet hyvän diilin. :)
 |
| Auringonottoa Playalla |
 |
| Hotellimme Playa del Carmenissa |
Ensimmäisenä iltana tutustuimme pariin paikalliseen, joista
toinen oli salsan opettaja. Toki menimme sitten illanviettopaikkaan, jossa
pääsee tanssimaan salsa! Ja voi pojat, mutta oli hauskaa. Guatemalassa
oppimieni perusaskeleiden rinnalle opin monta uutta pyörähdystä! Meksikossa on
mukavaa olla nainen, koska moniin ”illanviettopaikkoihin” pääsee sisään
ilmaiseksi samalla kun jätkät joutuvat maksamaan 100 pesoa.
 |
| Iloiset reissaajat :) |
Toinen päivä meni rannalla hotellin rantaklubilla
aurinkotuoleilla loikoillen. Illalla päädyimme jälleen tanssimaan salsaa. Johanna ehdittiin jo
ristimään toivottamaksi tapaukseksi, mutta tähän asiaan kylläkin tuli muutos
myöhemmässä vaiheessa reissua. Olimme päivällä hieman shoppailleet, ja nyt
testasimme uusia asujamme. Ilmeisen toimivat olivat, sillä laitoimme yhden
kokonaisen ravintolan miestarjoilijat kirjaimellisesti aivan sekaisin. En ole
koskaan ennen nähnyt vastaavaa toimintaa. Jokaikinen näistä miehistä tuli
tekemään tikusta asiaa: joko suoristamaan pöytäliinaa tai ihan vaan kysymään
onko kaikki hyvin. Eräs tarjoilijoista oli erityisen ihastunut Johannaan ja
myönsi suoraan, että hänen polvet menevät heikoksi ja että hänellä on perhosia
vatsassa. Samalla hän unohti kokonaan että hänenhän piti tulla keräämään meidän
tyhjät lasimme pois, joten seuraava tarjoilija tuli tekemään tämän silmää
iskien. Kun vielä paikan omistaja tuli henkilökohtaisesti taittelemaan
lautasliinamme, niin meillä oli hieman naurussa pitelemistä. Ja kävelymatka
vessoille kulki avokeittiön ohi. Herätimme myös jokseenkin huomiota paikan
kokeissa. Ilmeisesti tämä pohjoismainen naiskauneus aivan erityisesti viehättää
noita hassuja meksikaanoja. :D
|
| Auringonottoa Playalla |
 |
| Guapas! :D |
Sunnuntaina nukuimme pitkään ja otimme koko päivän varsin
rennosti tekemättä mitään sen erityisempää, tutustuimme hieman kaupunkiin ja
sen sellaista.
Illalla olimme rennosta päivästä huolimatta aika väsyneitä.
Kävimme illallisella hauskassa ravintolassa, jossa oli mariacheja soittamassa
ja naispolttariporukan yllyttämänä Johanna päätyi tanssimaan pöydälle. Myös
ruoka oli maittavaa, kuten vähän joka paikassa Meksikossa. Tosin minulle tärkeä
lausahdus on ollut ”sin cilandro” eli ilman korianteria. Kuulun nimittäin
siihen porukkaan, joka ei voi sietää kyseistä maustetta ja sillä suorastaan
mässäillään meksikolaisessa keittiössä. Illalla kävimme istuskelemassa yhdessä
baarissa, jonka omistajaan olimme jo aikaisemmin tutustuneet. Saimme pari
ilmaista drinkkejäkin – taas näitä naisena olemisen etuisuuksia. Päätimme
kävellä hotellille baarikadun läpi, ja ennen kuin huomasimmekaan, istuimme erään
baarin sohvalla drinkit kädessä ihmetellen mitä juuri tapahtui. Paikalliset
sisäänheittäjät ovat siis erittäin taitavia. Mutta kuten jo aiemmin sanoin,
olimme kuitenkin todella väsyneitä. Ja niin nämä ilmaiset drinkit kumottuamme
talsimme takaisin hotellille ja olimme unten mailla vielä saman vuorokauden
puolella.
 |
| Tulumin maya-raunioilla |
Seuraavana päivänä teimme reissun Tulumin raunioille ja
rannalle. Kuljimme sinne pikkubussilla ja hintaa suuntaansa tuli ainoastaan 40 pesoa.
Tämä voi vaihdella 35 ja 75 peson välillä, mutta aina kannattaa tinkata!
Rauniot itsessään olivat aika pienet, ainakin Tikaliin ja Copaniin verrattuna,
mutta niiden sijainti aivan meren rannalla oli kyllä henkeäsalpaavan upea.
Antaa kuvien puhua puolestaan.
 |
| Tulum |
 |
| Iguaani paistattelemassa päivää Tulumissa |
 |
| Tulum |
 |
| Liskodisko :D |
 |
| Henkeäsalpaavat maisemat Tulumissa |
 |
| Tulum |
 |
Tulum
|
 |
| Tulum |
 |
| Taistelevat liskot |
 |
| Kukkuu! |
Raunioilta siirryimme kävelemään rannalle joka on kyllä yksi
tämän reissun kauneimpia. Hienoa hiekkarantaa silmänkantamattomiin.
Valitettavasti aallot olivat sen verran isot, että uiminen oli mahdotonta. Alun
perin halusimme jatkaa iltapäivällä Akumaliin snorklaamaan kilpikonnien kanssa,
mutta samasta syystä tämä suunnitelma meni puihin. Sen sijaan otimme reissun
cenoteille Tulumin ja Playa del Carmenin välillä. Cenotet ovat vähän kuin
maanalaisia jokia. Kuljimme sinnekin pikkubussilla. Ensin kävimme katsomassa
yhden tippukiviluolan, jonka jälkeen uimme toisessa luolastossa. Nämä luolat
ovat avattu vasta aivan hiljattain, niiden nimi on Mysterio Maya. Meitä oli iso
ryhmä, joista muut olivat espanjankielisiä. Opas kuitenkin selitti kaikki asiat
meille myös englanniksi. Mysterio Mayalta siirryimme Dos Ojosille (suom. kaksi
silmää) snorklaamaan. Näihin luolastoihin järjestetään myös sukelluksia, mutta
päätin jättää tämän seuraavaan reissuun. Hintaa tälle kierrokselle tuli 380
pesoa, eli vähän päälle 20€.
 |
| Siinä oli hiekkarannalla pituutta |
 |
| Mysterio Maya - cenote |
 |
| Kapuamassa alas cenoteen |
 |
| Mysterio Maya - cenote |
 |
Dos Ojos - cenote
Illalliseksi söin tällä kertaa Chili con carnea, ja voi
pojat, mutta oli hyvää! lihalla täytettyjä sweet chilejä ja paljon juustoa ja
kastiketta, mums! :) Iltaa päädyimme ruokailun jälkeen jälleen istumaan samaan
baariin kuin edellisenäkin iltana, mikäs siinä kun löytyi mukava paikka.
Jatkoimme tästä vielä karaokebaariin Johannan yllyttämänä. Suurin osa blogin
lukijoista varmaan tietääkin, että laulaminen on jokseenkin mun juttu. Noh,
lauloin pari kibaletta raikuvien aplodien saattelemana ja oli kyllä hauskaa.
Tämän jälkeen tarkoituksena oli vielä jatkaa iltaa, mutta
niin vaan vei uni taas voiton tytöistä. Seuraavana aamuna meillä oli hyvin
aikaa pakata ja ottaa taksi bussiasemalle, josta ADO-bussi vei meidät
lentokentälle, josta jatkaisimme Kuubaan.
Yhteenvetona Playa del Carmenista pitää sanoa, että
autenttista tai ei, hauskaa piisasi niin paljon, että menisin kyllä
uudestaankin. Ja se on paljon sanottu se! Vaaleana naisena todellakin saa
paljon huomiota kaduilla kulkiessamme, niin paljon meitä rakastettiin ja
pyydettiin naimisiinkin. Loputtomiin saimme kuulla myös uteluita: ”Mitä
etsitte? Meksikolaista poikaystävää?!”. Lähinnä tämä vain nauratti.
Suunnittelimmekin aloittaa vastaavanlaisen turistien häiriköinnin Hämeenkadulla:
”Haluatko suomalaisen tyttöystävän?” :D
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti